Rossbachin taistelu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rossbachin taistelu
Osa seitsenvuotista sotaa
Tuntemattoman taiteilijan maalaus Rossbachin taistelusta.
Tuntemattoman taiteilijan maalaus Rossbachin taistelusta.
Päivämäärä:

5. marraskuuta 1757

Paikka:

Roßbach, Saksin vaaliruhtinaskunta (nyk. Saksi-Anhalt)

Lopputulos:

Preussin voitto

Osapuolet

 Preussin kuningaskunta

Ranskan kuningaskunnan lippu Ranskan kuningaskunta

Komentajat

Preussi Fredrik Suuri

Charles de Rohan
Joseph Friedrich Saksi-Hildburghausen

Vahvuudet

24 000

64 000

Tappiot

169 kuollutta
alle 400 haavoittunutta

kokonaistappiot 7 700

Seitsenvuotisen sodan taistelut
RossbachLeuthenTorgauLouisbourgZorndorfQuébecLagosQuiberoninlahtiKünersdorfMindenWandewash

Rossbachin taistelu käytiin 5. marraskuuta 1757 Preussin sekä Ranskan ja sen saksalaisten liittolaisten välillä. Se oli osa seitsenvuotista sotaa. Taistelussa Preussin kuningas Fredrik Suuri löi täydellisesti Ranskan ja sen liittolaisten armeijan.

Preussi taisteli seitsenvuotisessa sodassa vastaansa kolmiliiton, jonka muodostivat Itävalta, Ranska ja Venäjä. Sodan aikana kolmiliiton armeijat etenivät Preussiin kolmelta eri suunnalta yhtäaikaisesti. Preussin kuningas Fredrik pyrki lyömään armeijat yksi kerrallaan, mutta kolmiliiton armeijat kieltäytyivät taistelusta ja jatkoivat etenemistään.

Marraskuun alussa 1757 Fredrik yritti houkutella lännestä etenevän ranskalais-saksalaisen armeijan taisteluun. Ranskalais-saksalaisen armeijan komentajat, Charles de Rohan ja Joseph Friedrich Saksi-Hildburghausen, pyrkivät edelleen välttämään taistelua preussilaisten kanssa. Preussilla oli 24 000 miestä ja ranskalais-saksalaisessa armeijassa 64 000 miestä. Fredrik ryhmitti joukkonsa vahvoihin puolustusasemiin Rossbachin kylän lähellä. Ranskalaiset pyrkivät 5. marraskuuta kiertämään Fredrikin asemat ja pakottamaan hänet perääntymään.

Taistelun kulku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rossbachin taistelu: ranskalais-saksalaisen armeijan liikkeet punaisella ja Preussin armeijan sinisellä.

Ranskalais-saksalainen armeija lähti liikkeelle 5. marraskuuta vasta hieman ennen puoltapäivää. Preussilaisten sivustaan etelän kautta koukkaavaan osastoon kuului 42 000 miestä. Ratsuväki eteni edellä ja jalkaväki seurasi kahdessa erillisessä marssimuodostelmassa. Muodostelmat oli järjestetty siten, että niistä saattoi helposti siirtyä taisteluryhmitykseen. Osaston jälkijoukkona toimi lisää ratsuväkeä. Armeija oli iso ja maasto hankalaa, joten marssijärjestys rikkoutui helposti. Eteneminen oli hidasta, koska marssijärjestys pyrittiin säilyttämään ja sitä korjattiin välillä pysähtyen. Ranskalais-saksalaiset havaitsivat puoli kolmen aikaan, että preussilaiset olivat ryhtyneet purkamaan leiriään ja olettivat, että Fredrik oli aloittamassa vetäytymisen. Sivustaan kiertävä osasto eteni nopeammin, mutta samalla epäjärjestys osaston sisällä kasvoi. Preussilaiset hallitsivat korkeampaa maastoa ja tämän vuoksi ranskalais-saksalaisen armeijan komentajat eivät nähneet Preussin armeijan liikkeitä.

Fredrik oli ensin luullut, että vihollinen oli vetäytymässä taistelukentältä. Hän kuitenkin huomasi olleensa väärässä ja korjasi virheensä nopeasti. Hän siirsi ratsuväkensä kukkuloiden takana piilossa vihollisen etelästä koukkaavan osaston tielle ja ryhtyi siirtämään myös jalkaväkeään samaan suuntaan. Preussilaiset valmistautuivat hyökkäämään vihollisen epäjärjestyksessä olevaa osastoa vastaan. Preussilaiset yllättivät puoli kolmen aikaan iltapäivällä vihollisen etujoukkona olleen ratsuväen ja löivät sen hajalle puolessa tunnissa. Tämän jälkeen ranskalais-saksalaiset yrittivät muuttaa marssijärjestyksensä taistelujärjestykseksi, mutta eivät ehtineet tehdä sitä, vaan Preussin jalkaväki hyökkäsi epäjärjestyksessä ollutta osastoa vastaan. Preussilaiset ampuivat pari yhteislaukausta, jonka jälkeen ranskalais-saksalainen armeija kääntyi pakoon.

Taistelu kesti kokonaisuudessaan vain puolitoista tuntia. Suurin osa armeijoista ei edes osallistunut taisteluun. Ranskalais-saksalaisten tappiot olivat 7 700 miestä, joista suurin osa oli vankeja. Preussin tappiot olivat 169 kuollutta ja alle 400 haavoittunutta.

Rossbachin taistelu on erinomainen esimerkki manööveritaktiikasta. Taistelu ratkesi käytännössä jo ennen kuin armeijat kohtasivat toisensa taistelukentällä. Fredrikin onnistui torjua yksi liittokunnan maahan tunkeutuneista armeijoista. Rossbachin taistelu oli Fredrikin uran täydellisin voitto.

  • Malkki, Marjomaa, Raitasalo, Karasjärvi, Sipilä: Sodan historia, s. 142–143. Helsinki: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21885-2

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]